 Asiantuntijapalvelut
Muutoksen johtaminen 
Huonoina aikoina tarvitaan rohkeutta toteuttaa muutosohjelmia: hankkeita, joilla haetaan merkittävää kilpailuetua ja kykyä repäistä etumatkaa kilpailijoihin nähden. Muutoksen johtamisen avainsanoja ovat johdon tahtotila, koko organisaation ymmärrys strategiasta/tavoitteista, muutoksen edistymisen mittaaminen, avoin kommunikointi, tiimityö ja leadership. Muutoksessa hallittavia dimensioita ovat useimmiten ihmiset, liiketoimintaprosessit, data, informaatiojärjestelmät sekä yrityksen liiketoimintapelikenttä.
Laajat, kansainväliset muutosohjelmat sisältävät tyypillisesti useita käyttöönottoja/välivaiheita ja kestävät useita vuosia. Muutosjohtamisen parhailla käytännöillä tehostetaan muutoksen jalkauttamista ja nopeutetaan tavoitetilan saavuttamista.
Liiketoiminnan prosessikehitys
Laadukkaassa prosessiorganisaatiossa informaatio, tuotteet, palvelu, raha, mittaustieto ja palaute kulkevat prosessin, ei linjaorganisaation, suunnassa. Jotta tähän päästään, prosesseja on tarkasteltava ja kehitettävä kokonaisuutena. Eri toimijat on saatava keskustelemaan keskenään, ymmärtämään kokonaisuus sekä hakemaan ja omistamaan yhdessä yhteistä hyvää palvelevia ratkaisuja.
Jos prosessia kehitetään irrallisina palasina, toimenpiteistä saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä: pieni ajan tai rahan säästö yhdellä osastolla voi aiheuttaa suuren lisätyön/-kustannuksen jollekin toiselle. Datan ja prosessien laatua tuleekin jatkuvasti mitata, seurata ja kehittää – ja saavutetuista hyödyistä kommunikoida koko organisaatiolle. Parhaimmillaan yksittäisen hankkeen arvo on ollut satakertainen investointiin nähden.
 Huoltoliiketoiminta
Markkinaosuus- ja katepaineet sekä tuotteiden myynnin hidas kasvu kannustavat yrityksiä laajentamaan toimintaansa tuotteisiin liittyvään palveluliiketoimintaan. Parhaimmillaan valtaosa yrityksen liikevaihdosta ja liikevoitto kokonaisuudessaan syntyvät huoltoliiketoiminnasta. Vaikka yritys ei saisikaan tuloja jälkimarkkinoilta, huoltoliiketoimintojen tehoton hoito voi syödä useita ylimääräisiä prosentteja yrityksen liikevaihdosta ja tuloksesta. Esimerkiksi huono takuukontrolli saattaa aiheuttaa yritykselle useiden prosenttien tulosmenetykset suhteessa liikevaihtoon.
Toimintojen ulkoistushankkeet
Hallitussa ulkoistuksessa toiminto siirtyy palveluntarjoajalle jouhevasti, ja toimenpiteellä saavutetaan tavoitellut säästöt ja laadun parannukset. Pahimmillaan ulkoistus epäonnistuu sopimuksellisesti tai toiminnallisesti. Hanke voi olla kannattamaton toiselle tai molemmille osapuolille tai prosessi voi lakata toimimasta, jolloin ulkoistus joudutaan perumaan. Onnistunut ulkoistus vaatii mittavan määrän työtä ja osaamista alkuvaiheen kustannuslaskenta- ja sopimusvaiheesta ulkoistuksen pystytysvaiheeseen, jälkiseurantaan ja suorituskyvyn ja tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen.
Toimitusketjun hallinta ja optimointi
Materiaali- ja informaatiovirtojen hallinta on tuotannollisten yritysten toiminnan perusrunko. Samalla nämä toiminnot aiheuttavat merkittävän osan yrityksen kuluista. Pelkästään logistiikkakulujen osuus yrityksen kaikista kuluista on tyypillisesti kymmenen prosentin luokkaa. Jos mukaan otetaan myös ostojen kustannukset, lukema voi nousta jo 70-80 prosenttiin. Ostotoiminnan, varastoinnin, kuljetusten ja jäljitettävyyden tehostamisella sekä tiedonkulun optimoimisella voidaan saavuttaa säästöjä, jotka nousevat useisiin prosentteihin yrityksen liikevaihdosta.
Toimintatapoja voi kehittää/muuttaa jo silloin, kun yrityksellä menee hyvin. Välttämätöntä se on viimeistään siinä vaiheessa, kun markkinatilanteessa tai yrityksen toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
Business Intelligence ja tiedolla johtaminen
Perusteltu, tuloksellinen päätöksenteko edellyttää, että käytettävissä on riittävästi ja oikeaa tietoa. Tietoa tarvitaan omista prosesseista, asiakkaista, kilpailijoista ja markkinatilanteesta. Haasteena on tarvittavan kokonaiskäsityksen muodostaminen: se edellyttää kymmenissä tai jopa sadoissa eri järjestelmissä olevan datan kokoamista ja yhdenmukaistamista.
BI-ratkaisujen avulla yrityksestä ja sen ulkopuolelta tuleva tieto kootaan, puhdistetaan ja yhdenmukaistetaan, talletetaan keskitetysti ja jaetaan organisaatiossa tehokkaasti oikeille ihmisille ymmärrettävässä ja helposti saatavassa muodossa.
Oikein suunniteltu ja toteutettu BI-ratkaisu antaa päätöksentekijöille työkalut toiminnan muuttamiseen/tehostamiseen ja muutosvaikutusten analysointiin. Sen avulla toimintaa voidaan johtaa ja ohjata todelliseen tietoon perustuen ja epävarmuustekijät sekä riskit minimoiden.
Datan laadun parantaminen
Kun dataa käsitellään lukuisissa järjestelmissä (erityisesti siiloutuneissa organisaatioissa), se muuttuu pölyksi, jonka oikeellisuuteen ei voi täysin luottaa. Operationaalisen tason pienet virheet kumuloituvat informaatiovirrassa ja aiheuttavat usein vaikeasti havaittavia virheitä konsolidoiduissa johdon raporteissa. Johto puolestaan tekee liiketoimintaan liittyviä päätöksiä saamansa tiedon perusteella. Mitä pidemmälle datavirheet tietovirrassa kulkeutuvat, sen vaikeampi niitä on huomata ja sen kalliimpia virheitä ne yritykselle aiheuttavat. "Puhdas" data pitää pystyä jalostamaan informaatioksi ja relevantti informaatio jakaa tehokkaasti oikeille ihmisille organisaatiosiilojen yli.
IT-arkkitehtuuri ja prosessikehitys
Kokonaisvaltaisen arkkitehtuurin hallinnan tavoitteena on toisaalta hallita ja ohjata alati monipuolistuvaa järjestelmäsalkkua ja siten säästää kustannuksissa, toisaalta noudattaa "oikein suunniteltu on puoliksi tehty" -ajatusmallia IT-ympäristön kehitystyössä.
Arkkitehtuuria voi lähestyä monella eri tavalla. Kokonaisuus voidaan jakaa neljään osaan: liiketoiminta-arkkitehtuuriin (jossa kuvataan auki yrityksen liiketoiminta), järjestelmäarkkitehtuuriin (järjestelmät, sovellukset, niiden elinkaari), informaatioarkkitehtuuriin (tiedon kulku, omistajuus, sisällön hallinta) sekä teknologia-arkkitehtuuriin (käytettävät teknologiat ja tekniset ratkaisut, noudatettavat standardit). Kutakin osa-aluetta voidaan tarkentaa syvemmälle tarpeiden mukaan. Lisäksi on joukko ”arkkitehtuureja”, jotka voidaan luokitella mihin tahansa yllä olevista sisällöstä riippuen.
Arkkitehtuurin hallinnan ja ohjauksen on oltava tavoitehakuista. On eri asia rakentaa kokonaan uutta järjestelmäkokonaisuutta, tavoitella järjestelmäkirjon yhtenäistämistä ja päällekkäisyyksien poistamista tai valmistautua esimerkiksi uuden ERP-järjestelmän tuloon inventoimalla ja kuvaamalla rajapinnat ja tiedon omistajuus.
Tuotekehitysprojektit
Tuotekehitys on parhaimmillaan osaavan tiimin yhteistyötä: langat pidetään omissa käsissä, ja rutiinityöt teetetään alihankkijoilla. Jos tiimin jäsenet eivät toimi yhteen, tavoitteisiin pääseminen on hidasta ja hankalaa, jopa mahdotonta.
Isojen hankkeiden läpivieminen vaatii kokonaisuuden pilkkomista tarpeeksi pieniin ja hallittaviin osiin. Välitavoitteita ja tarkastuspisteitä on määriteltävä riittävästi, ja ohjausryhmälle on raportoitava säännöllisesti projektin etenemisestä.
Kaikissa projekteissa – myös hyvin suunnitelluissa – ilmenee yllätyksiä ja muutostarpeita. Niihin tulee varautua suunnittelemalla muutoskäytännöt projektin eri vaiheissa. Osa hyvää projektihallintaa on myös kyky lopettaa hanke ennen sen suunniteltua loppua, jos hankkeen läpiviemiselle ei ole edellytyksiä. |
